Pages Navigation Menu

Rahoitusta ja neuvontaa maaseudun yrityksille ja yhteisöille!
Vaikuta maaseudun tulevaisuuteen ja vastaa kyselyyn TÄSTÄ

Categories Navigation Menu
Etusivu > Hanke- ja yritysuutiset > Lähiruoka Naantalin alueen vetovoimatekijäksi

Lähiruoka Naantalin alueen vetovoimatekijäksi

Lähiruoka Naantalin alueen vetovoimatekijäksi

Varsin Hyvän tukemalla Lähimakuja Naantalin saaristosta -hankkeella on pyritty lisäämään saariston lähiruuan tunnettuutta Naantalin alueella ja nostamaan Naantalin imagoa ruokakaupunkina. Hankkeessa on muun muassa verkostoitu alueen ravintolayrittäjiä ja tuottajia keskenään, otettu lähiruoka osaksi kaupungin ateriapalvelua ja luotu saaristoon uusi lähiruokaan keskittynyt tapahtuma Röölän sadonkorjuumarkkinat.

Naantali on suomalaisten keskuudessa tullut tunnetuksi erityisesti kauniista vanhasta kaupungistaan, Muumimaailmasta ja vilkkaasta vierasvenesatamasta, mutta myös saaristo ja sen lähiruoka nähdään kaupungin strategiassa merkittävänä vetovoimatekijänä. Siksi alusta alkaen oli selvää, että lähiruokaan liittyvää toimintaa kannattaa alkaa kehittää alueella. Idea Lähimakuja Naantalin saaristosta -hankkeeseen tuli alun perin seudun yrittäjiltä itseltään.

– Aloite hankkeeseen tuli nimenomaan saaristolaisilta yrittäjiltä. Yrittäjät olivat muutenkin erittäin aktiivisia myös hankkeen suunnittelussa, kertoo Naantalin kaupungin viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää.

Mukana hankkeessa oli alusta alkaen myös paikallisia tuottajia. Hankkeen avulla pyrittiinkin luomaan kestäviä verkostoja paikallisten lähiruoan tuottajien ja matkailuyritysten välille järjestämällä heille verkostoitumistilaisuuksia. Näin paikalliset ravintolat ja myyntipisteet saivat lähiruokaa myös omiin tuotevalikoimiinsa.

– Yrittäjien välisiä verkostoja on ollut aikaisemmin jonkin verran, mutta hankkeen aikana ilmeni, että monikaan ei ole tietoinen saariston tuottajien tarjonnasta. Tavoitteena oli siis uusien yhteistyöverkostojen synnyttäminen. Luulen, että tilaisuuksista lähti liikkeelle monta yhteistyökuviota, kertoo Visit Naantalin toimitusjohtaja Tarja Rautiainen.

Visit Naantalin ja Naantalin kaupungin vetämä hanke sai alussa Varsin Hyvä ry:n Leader-rahoitusta, jolla katettiin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista.

 

Kauniin vanhan kaupungin ja vierasvenesataman lisäksi lähiruoka ja laadukkaat ravintolapalvelut ovat yksi Naantalin kaupungin suurimmista vetovoimatekijöistä.

Lähiruokaa myös kaupungin ateriapalveluille

Verkostoitusmistilaisuuksien lisäksi lähiruokaa päätettiin tuoda tarjolle myös kaupungin ateriapalveluihin, joissa aloitettiin lähiruokapäivät. Ateriapalvelussa on lähinnä käytetty lähituottajien vihanneksia, mutta myös jonkin verran paikallista kalaa. Yhteistyössä muiden Suomen lähiruokahankkeiden kanssa kehitetty lähikalapihvi on edelleen ateriapalvelun valikoimissa.

– Pihveihin käytetään erityisesti särkeä ja lahnaa, mikä on varsinainen ympäristöteko, kertoo Tiina Rinne-Kylänpää.

Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut ateriapalveluun kuuluvien aterioiden suuri määrä. Pienten lähituottajien yksi tuotantoerä ei riitä kattamaan 4200 ateriaa päivässä, joten ateriapalveluissa päädyttiinkin ottamaan käyttöön lähiruokapäivät sen sijaan, että lähiruokaa olisi jatkuvasti tarjolla.

Seudun ravintolat ovat myös lisänneet valikoimiinsa lähiruokaa. Ravintoloissa käytetään etenkin paikallista lihaa ja lihajalosteita, mutta kysyntää muillekin lähituotteille on.  Rinne-Kylänpään ja Rautiaisen mukaan hyvä keino lisätä lähituotteiden menekkiä ravintoloissa on tarinallistaminen eli tuotteiden alkuperästä kertominen asiakkaille. Lähiruokaa on hankkeessa tehty tunnetuksi myös julkisuuden henkilöiden avulla. Mukana ovat olleet muun muassa Aki Wahlman, Pekka Terävä ja Teresa Välimäki.

– Lähiruokahankkeen päätyttyä saimme Varsinais-Suomen liitolta rahoitusta, jolla päätimme järjestää ravintoloille konsultaatiota. Aki Wahlman on jo käynyt paikallisissa ravintoloissa antamassa neuvoja lähiruoan hyödyntämisestä, kertoo Tiina Rinne-Kylänpää.

Varsinais-Suomen liiton tuella käynnistettiin myös ruokakummitoiminta. Paikalliset ruokakummit jakavat ruokaohjeita ja kertovat omista ruokatottumuksistaan Delicious Side of Naantali -verkkosivustolla, mistä löytyy myös tarinoita paikallisista tuottajista ja yrittäjistä.

Tarja Rautiainen (vas.), Mari Äikää ja Tiina Rinne-Kylänpää esittelevät
Visit Naantalin kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevan Unikeko Shopin valikoimaa. Mari Äikään omistamassa puodissa myydään paikallisia tuotteita.

Hanke synnytti uuden tapahtuman saaristoon

Hankkeessa luotiin myös alueelle uusi tapahtuma, Röölän sadonkorjuumarkkinat. Tapahtumalla on pyritty saamaan näkyvyyttä Naantalin saariston lähiruokatoimijoille, ja sillä on ollut suuri merkitys myös Röölän kylälle. Kävijämäärä nousi vuonna 2020 jopa tuhanteen kävijään.

– Olemme iloisia siitä, että olemme päässeet tekemään tapahtumaa yhdessä Paraisten kanssa. Röölän torilla on ollut joka vuosi toistakymmentä myyjää, ja vaikka alue on pieni, on tapahtumalla silti vielä kasvunvaraa, kertoo Tarja Rautiainen.

Päävastuu tapahtuman toteuttamisesta on ollut Röölän kylätoimikunnalla, joka oli mukana hankkeessa heti alusta alkaen.

–  Hanke on tukenut kyläyhdistystä, mutta he ovat itse hankkineet tapahtumaan muun muassa myyjät. Se on ollut iso työ pieneltä kyläyhdistykseltä, kehuu Tiina Rinne-Kylänpää.
Röölän Sadonkorjuumarkkinat on tarkoitus järjestää kolmannen kerran kesällä 2021.

Puodista löytyy tuotteita joka lähtöön – paikallista hunajaa, pastaa, mausteseoksia, mehuja ja hilloja

Lähiruoka tunnetuksi jatkossakin

Hanke on antanut lähiruoan tuottajille mahdollisuuden kasvattaa toimintaansa ja verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa. Vaikka hanke on virallisesti päättynyt, aiotaan verkostoitumistilaisuuksia järjestää jatkossakin. Visit Naantali ja Naantalin kaupunki jatkavat The Delicious Side of Naantali -ruokasivuston ylläpitoa, ja uusia yrityksiä lisätään sivuille säännöllisesti. Myös lähiruokaan liittyvää kummitoimintaa olisi tarkoitus kehittää edelleen.

– Tulevaisuudessa olisi lisäksi hyvä tehdä paikallisista tuottajista lista, jota ravintoloitsijat voisivat hyödyntää raaka-aineita hankkiessaan, lisää Tarja Rautiainen.

Rinne-Kylänpää ja Rautiainen korostavat, että vaikka lähiruoka on usein kalliimpaa kuin pienemmillä tuotantokustannuksilla kaukana tuotettu ruoka, ovat kuluttajat silti valmiita maksamaan paikallisuudesta.

– Ihmiset ovat myös valmiita matkustamaan hyvän ruoan perässä. Vaikka ravintola sijaitsisi pitkän matkan päässä, laadukas ruoka saa silti ihmiset liikkeelle, päättää Rautiainen.

 

Nina Maunuaho, Haloo maaseutu! -viestintähanke

Alkuperäinen juttu julkaistu Haloo maaseudun verkkolehdessä 21.5.2021