Pages Navigation Menu

Rahoitusta ja neuvontaa maaseudun yrityksille ja yhteisöille!
Vaikuta maaseudun tulevaisuuteen ja vastaa kyselyyn TÄSTÄ

Categories Navigation Menu
Etusivu > Ajankohtaista > Maskun historia tuli tutuksi Leader-hankkeen avulla

Maskun historia tuli tutuksi Leader-hankkeen avulla

Maskun historia tuli tutuksi Leader-hankkeen avulla

Nykyään lähes kaikki Maskussa tietävät, kuka on Hemminki Maskulainen, mutta vielä muutama vuosi sitten hänen tarinansa oli vieras monille. Suomen kielen kehittäjänä, virsirunoilijana ja valtionmiehenä tunnetun kirkkoherran historia tuotiin nykypäivään osana kolmevuotista Leader-hanketta, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta.

– Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä ja siksi päädyimme juhlistamaan kuolinvuotta, kertoo hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala (artikkelikuvassa).

Hemminki Maskulainen syntyi Turussa kauppiaan pojaksi 1500-luvun puolivälissä. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa ja valmistuttuaan hänestä tuli Maskun kirkkoherra vuonna 1586. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä virsiä, joista tunnetuin on Enkeli taivaan.

– Hemminki oli todennäköisesti Mikael Agricolan pojan koulukaveri. Kouluissa opetetaan yleensä, että Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, mutta sitä kerrotaan harvoin, kuinka paljon Hemminki ja monet muut kehittivät kieltä eteenpäin. Heidän vaikutuksestaan suomen kielestä tuli kaunista ja soljuvaa – sellaista, josta voi kirjoittaa vaikka runoja!

Marjukka Kulmala ideoi muutama vuosi ennen hanketta Maskuun valokuvakampanjan, jossa Hemminki Maskulaista esittävää matkamuistonukkea kuvattiin Maskun nykypäivän maisemissa. Kampanjan aikana nukke poseerasi muun muassa paikallisten julkkisten Kike Elomaan ja Toivo Sukarin kanssa.

– Kampanjan myötä Maskun kulttuurisihteeri Maarit Lindström tiesi, että olen tämmöinen Hemminki-aktivisti ja otti minuun yhteyttä. Perustimme Masku-Seuran, Maskun kunnan hyvinvointipalveluiden ja Maskun seurakunnan kanssa työryhmän, joka alkoi ideoida, mitä kaikkea voisimme juhlavuoden kunniaksi tehdä. Lopulta ideoita ja kuluja alkoi olla niin paljon, että päätimme hakea toteutukseen tukea Leader Varsin Hyvältä.

Tapahtumissa kävi 600 ihmistä

Pastori lukee raamattua oikealla ja lehmä katselee häntä vasemmalla.
Hankkeen logon suunnitteli graafikko Kristiina Elo. Logoa käytettiin markkinoinnissa ja ensimmäistä kertaa se näkyi hankkeen avajaistilaisuuden mainoskuvassa, jossa Hemminki Maskulainen (kirkkoherra Jouko Henttinen) siunaa tulevan kasvukauden ja kaikki elolliset. Kuva: Antti Salomaa.

Hankepäätös tuli huhtikuussa 2019 ja ensimmäinen tapahtuma pidettiin jo toukokuussa.

– Hanke aloitettiin näyttävästi kylvön siunauksella, jossa Maskun kirkkoherra Jouko Henttinen esitti Hemminki Maskulaista. Saimme yhteistyökumppaneiksi Maamiesseuran sekä Maa- ja kotitalousnaiset. Paikalle tuli paljon porukkaa ja Ylekin uutisoi tapahtumasta, muistelee Kulmala.

Juhlavuoden aikana kuultiin myös kolme esitelmää Hemminki Maskulaiseen liittyvistä aiheista. Entinen arkkipiispa Jukka Paarma esitelmöi Hemmingin ajan kirkollisesta elämästä. Arkkitehti Aaro Söderlund puhui kristillisyyden alkuajoista Suomessa. Teologian tohtori Suvi-Päivi Koski taas kertoi Rostockista löytyneestä Hemmingin virsikirjan kopiosta.

Maskun museoon tehtiin juhlavuodeksi näyttely, joka kertoi kuolemasta 1600-luvulla. Hemminki Maskulaista esittävä mallinukke laitettiin kuolinvuoteelle, jonka ympärille kerättiin tuoksuvia kasveja.

– 1600-luvulla vainaja pidettiin kotona hautajaisiin asti. Ruumiin mätäneminen alkoi nopeasti ja siksi huone piti täyttää tuoksuvilla kasveilla, Kulmala taustoittaa.

Teemanäyttelyn myötä Maskun museossa tehtiin kävijäennätys ja yhteensä hankkeen tapahtumat tavoittivat noin 600 ihmistä. Tapahtumia suunniteltiin niin, että tarjolla oli ohjelmaa niin pikkulapsille kuin vanhuksillekin. Esikoululaisille tilattiin Hemminki Maskulaisesta kertova nukketeatteriesitys taiteilija Lotta Virtaselta. Ikäihmisille taas järjestettiin sanataidetyöpaja osana Varsinais-Suomen runoviikkoa.

Ikäihmiset kirjoittavat pöydän ääressä.
Yhdessä tekeminen eri toimijoiden ja eri ikäpolvien välillä oli voimauttavaa ja lisäsi kiintymystä ja kunnioitusta omaa asuinpaikkaa ja paikallisyhteisöä kohtaan. Varsinais-Suomen runoviikolla järjestettiin Hemminki-aiheinen sanataidepaja Maskun ikäihmisille. Kuva: Vesa Penttilä.

Hemmingin koulu keskipisteenä

Hemminki Maskulaisen nimeä kantava Hemmingin koulu ja sen oppilaat olivat hankkeen keskiössä. Oppilaille järjestettiin esimerkiksi Hemminki-teemainen koulupäivä, jonka aikana kaikissa oppiaineissa käsiteltiin jollain tavoin Hemminki Maskulaista. Esimerkiksi kuvaamataidossa tehtailtiin Hemmingin muotokuvia ja kotitalouden tunnilla tehtiin 1600-luvun ruokia.

Teemapäivässä julkistettiin myös hankkeessa tehty julkaisu Maskun Hemmingin jalanjäljissä. 

– Se on kouluikäisille suunnattu A5-kokoinen vihkonen, jota on lahjoitettu kaikkiin Maskun alakouluihin. Toiveissa on, että koulut käyttäisivät sitä jatkossakin opetuksen tukena, jotta Maskun lapset oppisivat kotiseutunsa historiasta.

Julkaisun ovat kirjoittaneet professori emerita Kaisa Häkkinen ja historian tutkija Veli-Pekka Toropainen. Häkkinen on kirjoittanut kielen kehityksestä ja Toropainen taas historiaan liittyvistä tapahtumista ja arkielämästä 1600-luvulla. Julkaisun on kuvittanut turkulainen graafikko Kristiina Elo.

Hemminki Maskulaisesta tehtyä esitemateriaalia pöydällä.
Hankkeessa julkaistua Maskun Hemmingin jalanjäljillä -teosta ylistettiin heti sen ilmestyttyä kulttuuritekona, koska siinä tiivistetään helposti luettavaan muotoon valtava määrä tietoa. Julkaisun kuvituksia hyödynnettiin myös postikortteihin ja kirjanmerkkeihin. Kuva: Marjukka Kulmala.

Vuonna 2021 Hemmingin koulun seinään tehtiin vielä yhteisötaiteen keinoin muraali.

– Projektia ohjasi turkulaistaiteilija Jukka Hakanen, jonka muraaleja on nähtävissä erityisesti Turussa. Hän piti nuorille työpajan, jossa nuoret tutustuivat ensin Hemmingin historiaan ja ideoivat sitten erilaisia elementtejä, joista Hakanen koosti yhtenäisen teoksen, Kulmala kertoo.

Teoksessa näkyy muun muassa Hemminki Maskulaisen puumerkki ja nimikirjaimet, Maskun merellisiä maisemia ja rosariumin ruusuja sekä Varsinais-Suomen maakuntaeläin kettu.

Muraali, jossa mustaa, vakoista sekä sinisen ja vihreän eri sävyjä.
Maskulaisnuorten ideoima ja taiteilija Jukka Hakasen toteuttama muraali Hemmingin koulun seinässä on täynnä yksityiskohtia.

Historia osaksi nykypäivää

Kulmala uskoo, että Leader-hanke on kasvattanut maskulaisten paikallisidentiteettiä ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet tietää Maskun historiasta ja Hemminkin Maskulaisen teoista lukuisten hankkeesta kirjoitettujen artikkelien kautta.

– Monille Maskun pitkä historia on tullut ihan yllätyksenä. Täältä tunnetaan kyllä Maskun kalustetalo ja Rivieran uimapaikka, mutta historiassa täällä on tehty paljon merkittäviä asioita!

Paljon talkootyötä sisältänyt hanke toi ihmisiä yhteen ja elävöitti maaseutua. Eri puolilla Maskua järjestetyt tapahtumat houkuttelivat monia ihmisiä tutustumaan ensi kertaa esimerkiksi Maskun museoon ja Maskutaloon.

Kulmala toivoo, että hankkeessa aikaan saadulle materiaalille on kysyntää vielä tulevinakin vuosina.

– Masku viettää nyt 790-vuotisjuhliaan ja olemme ehdottaneet, että hankkeessa tehty nukketeatteriesitys esitettäisi taas uusille esikoululaisille! Ja tekemämme julkaisun oheen olemme ajatelleet suunnitella vielä valmiita tehtäviä, jotta opettajat saisivat aiheesta oppitunnin aikaan nopeallakin valmistautumisella.

Kulmala itse ehti hankkeen aikana innostua aiheesta niin paljon, että suunnittelee Masku-oppaaksi kouluttautumista. Hänen tekemänsä valtaisa talkootyömäärä noteerattiin kunnassa ja hänelle myönnettiin sen kunniaksi Paremman Maskun tekijä -palkinto.

Hankkeen myötä löytyi myös Hemminki Maskulaisen jälkeläisiä.

– Yksi heistä kävi museolla ja ostamassa tekemämme julkaisun, mutta heitä voi olla keskuudessamme enemmänkin, sillä esimerkiksi Hemminki Maskulaisen Elina-tytär jäi tänne Kairisten tilalle emännäksi!

Hankkeen kokonaiskustannus: 31 700 €

Leader-tuen osuus: 80 %