Pages Navigation Menu

Rahoitusta ja neuvontaa maaseudun yrityksille ja yhteisöille!
Vaikuta maaseudun tulevaisuuteen ja vastaa kyselyyn TÄSTÄ

Etusivu > Ajankohtaista > Metsäbiotalouteen tavoitellaan kasvua Leader-hankkeella

Metsäbiotalouteen tavoitellaan kasvua Leader-hankkeella

Metsäbiotalouteen tavoitellaan kasvua Leader-hankkeella

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Varsinais-Suomessa metsiä on raivattu paljon peltojen tieltä, mutta voisiko laatu korvata määrän? Tulevaisuudessa Varsinais-Suomen metsien halutaan sitovan paremmin hiiltä, tarjoavan paremmat edellytykset virkistykselle ja toimivan entistä laajemmin luonnontuotteiden keruupaikkoina.

Parhaillaan käynnissä oleva Leader Varsin Hyvän, Ravakan ja Pyhäjärviseudun tukema Metsäbiotalous kasvuun -hanke pyrkii nimensä mukaisesti luomaan kasvua metsäbiotalouteen ja metsäekosysteemipalveluihin muun muassa kohdennetun tiedottamisen avulla.

Varsinais-Suomessa ja eteläisessä Satakunnassa toimivan ja Metsäkeskuksen koordinoiman hankkeen projektipäällikkö Lasse Rantala kertoo, että lähes kaikki hankkeen tavoitteet on jo saavutettu, vaikka hankeaikaa on jäljellä vuoden loppuun ja koronakin on yrittänyt laittaa kapuloita rattaisiin.

– Olemme pitäneet webinaareja, joissa on jaettu laajasti tietoa muun muassa siitä, miten metsä voi parantaa ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisäksi on käsitelty sitä, miten metsiin saa lisää kasvua ja hiilen sidontaa. Ja kolmantena teemana on ollut puurakentaminen, Rantala esittelee.

Tähän asti hanke on järjestänyt jo 13 tilaisuutta, jotka ovat tavoittaneet yhteensä 578 osallistujaa: metsänomistajia, maaseudun asukkaita ja kuntia sekä yrityksiä, jotka toimivat luonnontuote-, matkailu-, metsäpalvelu- ja puutuotealoilla.

– Palautteet ovat olleet erinomaisia!

Lisäksi hankkeen myötä ollaan saatu puutuotealalle uusi digikehitykseen pureutuva yritysryhmähanke, jossa on mukana yrityksiä Varsinais-Suomesta.

 

Kohti ilmastokestävää metsätaloutta

Yksi hankkeen pääteema on ilmasto. Ilmastokestävän metsätalouden kasvun suurin edellytys on metsänomistajien osaamisen lisääminen, joka onkin hankkeen tavoitelistalla.

– Hiilensidontaa voidaan kasvattaa lisäämällä metsien kasvua ja metsäpinta-alaa. Kun metsät pysyvät kasvukunnossa, ne toimivat myös hyvinä hiilivarastoina. Metsät ovat ilmastonmuutoksen suhteen nimenomaan osa ratkaisua, eivät ongelmaa. Metsänomistajat voivat omilla toimillaan hillitä ilmastonmuutosta, mutta toisaalta heidän pitää myös osata varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin, Rantala selittää.

Miten metsät sitten saadaan kasvukuntoon?

– Kaikki lähtee sieltä ihan alkuvaiheesta: taimikko pitää hoitaa intensiivisesti ja tehokkaasti. Jos ei hoida metsää taimikosta alkaen, hiilensidonta ei ole tehokasta eikä metsä tuota hyvää ainespuuta, Rantala muistuttaa.

Metsien suojelu taas usein heikentää niiden kykyä sitoa hiiltä, vaikka sillä on toki muita arvoja ja etuja.

 

Puurakentaminen kasvuun

Toinen hankkeen tavoite on saada puurakentaminen ja puutuoteala kasvuun. Hanke järjesti puurakentamisesta viime vuonna neljä tilaisuutta, joissa esiteltiin uusia ja innovatiivisia puutuotteita sekä puurakentamisen etuja.

– Esimerkiksi Vehmaan koululla pidetyssä tilaisuudessa sisäilmatutkija oli kertomassa mikrobitason muutoksista. Hengitysilman suhteen puurakennus on paljon parempi verrattuna esimerkiksi betoni- tai elementtitaloihin. Siitä on ihan selkeät tutkimustulokset.

Muita puurakentamisen etuja ovat Rantalan mukaan muun muassa paloturvallisuus, joka on ehkä monelle hieman yllätyksenä puutaloissa parempi kuin elementtitaloissa.

– Puun palaessa sen pintaan muodostuu hiilikerros, joka hidastaa puun sisäosien lämpenemistä ja samalla puun palamista. Puurakentaminen on hyvinkin paloturvallista, kun se tehdään oikein.

Lisäksi puutalo esimerkiksi tasaa ilmankosteuden muutoksia.

– Kun ulkona on kovin märkää tai kova pakkanen, puutalossa hengitysilma pysyy parempana kuin monissa muissa taloissa, Rantala kertoo.

Ja jos hinta suhteutetaan rakennuksen elinkaareen, hirsirakentaminen voikin yllättäen olla edullinen ratkaisu.

Tällä hetkellä puurakentamista pyritään lisäämään myös julkisessa rakentamisessa, esimerkiksi puurakenteisia kouluja tehdään koko ajan lisää.

– Lietolaisena minua kiinnostaa myös Liedon Keskuskoulun tulevaisuus. Uutta koulua suunnitellaan rakennettavan puusta, Rantala kertoo.

 

Hyvinvointia metsästä!

Kolmantena teemana hankkeessa on metsien hyvinvointivaikutukset ja luonnontuotteiden keruu.

– Metsä voi helpottaa stressiä ja laskea verenpainetta. Perinteiset luontopolut ovat aikamoisia infopläjäyksiä. On hyvä, että ihmiset saavat tietoa eläinlajeista ja kasvillisuudesta, mutta lisäksi metsiin pitäisi saada paikkoja rauhoittua ja hengähtää. Uusille niin sanotuille Metso-hyvinvointipoluille hyviä paikkoja voisivat olla maisemalliset kohteet, luonnon monimuotoisuutta esittelevät kohteet ja esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, joissa voi nähdä vaikka muinaismuistoalueen tai siirtolohkareen, Rantala ehdottaa.

Lisäksi tilaisuuksissa on kerrottu esimerkiksi koivun lehtien ja maitohorsman terveysvaikutuksista ja sitten lähdetty maastoon keräämään niitä.

Suomessa on laajat jokamiehenoikeudet, mutta esimerkiksi pakurin ja kuusenkerkkien keräämisen tarvitaan metsänomistajan lupa.

– Metsänomistaja voi antaa suostumuksensa luonnontuotteiden keruulle esimerkiksi osoitteessa www.metsään.fi. Sitä kautta luonnontuotteita keräävä yritys voi ottaa metsänomistajaan yhteyttä ja sopia, mitä ja milloin metsästä kerätään sekä mahdollisista korvauksista.

Osa metsänomistajista on liittynyt myös luomusertifiointiin. Luomusertifioidusta metsästä kerättyjä ja jalostettuja tuotteita voi myydä eteenpäin luomuna.

– Suomessahan lähes kaikki metsät täyttävät jo valmiiksi luomusertifioinnin kriteerit. Normaali metsätalous on sallittua, mutta tiettyjä asioita on kielletty, esimerkiksi juurikäävän torjunta urealla, Rantala kertoo.

Nyt jo monien kuntien metsät ja esimerkiksi osa Maaseutuopisto Livian metsistä on luomusertifioitu.

Monta tilaisuutta vielä tulossa

Metsäbiotalous kasvuun -hanke jatkuu tämän vuoden loppuun ja vielä on tulossa monta tilaisuutta.

Torstaina 11. maaliskuuta klo 17–20 pidetään kaikille avoin webinaari otsikolla Ilmastokestävä metsätalous. Samanlainen tilaisuus järjestetään koronatilanteen niin salliessa torstaina 18. maaliskuuta klo 17–20 Liedon kunnantalolla.

– Näissä tilaisuuksissa saadaan tietoa siitä, miten eri metsänkäsittelymenetelmät vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Muun muassa lannoitus on paras tapa lisätä metsän kasvua, mutta toisaalta sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia ympäristöön, Rantala sanoo.

Torstaina 15. huhtikuuta järjestetään Piikkiön Kehityksen kerhotalolla seminaari luonnontuotteiden hyödyntämisestä klo 9–15. Päivän aikana Metsäkeskuksen yrityspalvelujen asiantuntija Marko Ämmälä kertoo luonnontuotteisiin liittyvästä liiketoiminnasta. Ruralia-instituutin projektipäällikkö Juha Rutanen puhuu puolestaan kerääjärekisteristä sekä metsänomistajien ja luonnontuotteiden keräilijöiden törmäyttämisestä. Luvassa on asiaa myös muun muassa luomusertifioinnista ja luonnontuotteiden jalostamisesta sekä luonnonkosmetiikasta.

Metsäbiotalous kasvuun -hankkeen päävastuun kantaa Metsäkeskus toimien yhteistyössä 12 yrityksen ja useiden muiden hanketoteuttajien kanssa. Metsäkeskus toteuttaa vuosittain satakunta hanketta, joista noin kolmannes keskittyy metsien monimuotoisuuteen.

Teksti: Janica Vilen, Haloo maaseutu!