Pages Navigation Menu

Rahoitusta ja neuvontaa maaseudun yrityksille ja yhteisöille!
Vaikuta maaseudun tulevaisuuteen ja vastaa kyselyyn TÄSTÄ

Categories Navigation Menu
Etusivu > Blogi > Mitä on poistotekstiili?

Mitä on poistotekstiili?

Kuluttajalle tekstiilien  kierrätyksen termistö voi olla aikamoinen suo: Mitä tarkoitetaan poistotekstiilillä? Entä mitä eroa on tekstiilien uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä? Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä ja erikoistutkija Helena Dahlbo vastaavat pulmallisiin kysymyksiin.

Mitä tarkoitetaan poistotekstiilillä?

Poistotekstiilille ei ole virallista, jätelakiin perustuvaa määritelmää. Telaketju-hanke määritteli poistotekstiilin seuraavasti: Poistotekstiili on omistajalleen tarpeetonta tekstiiliä, joka sisältää sekä käyttökelpoiset, uudelleenkäytettävät tekstiilit että tekstiilijätteet eli käytöstä poistetut tekstiilit.

Uusi jätelainsäädäntö velvoittaa tekstiilijätteen erilliskeräykseen. Lisäksi meillä on ollut jo pitkään keräys hyväkuntoiselle, uudelleenkäytettävälle tekstiilille. Joillakin alueilla poistotekstiilin tai tekstiilijätteen keräys on jo alkanut ja keräysohjeissa on käytännön syistä saatettu käyttää poistotekstiiliä hieman suppeammassa merkityksessä tarkoittamaan huonokuntoistaja rikkinäistä vaatetta eli tekstiilijätettä.

Poistotekstiili on kirjava virta erilaista vaatetta ja vaatejätettä. Tällä hetkellä erilliskerätty poistotekstiili esikäsitellään lajittelemalla uudelleen käyttökelpoiseen, kierrätykseen kelpaavaan sekä lopuksi kierrätyskelvottomaan, energiana hyödynnettävään jakeeseen. Esikäsittelyvaihetta voidaan pitää myös uudelleenkäytön valmisteluna osalle poistotekstiilikeräykseen virheellisesti päätyneistä hyväkuntoisista tekstiileistä.

Poistotekstiilille on järjestetty eri puolilla Suomea erilliskeräyspisteitä (katso oman alueesi tiedot www.kierratys.info).

Mitä sitten on tekstiilien uudelleenkäyttö? Onko uudelleenkäyttöä se, jos t-paidan leikkaa räteiksi? Tai jos ompelee lakanasta kauppakassin?

Tekstiilien uudelleenkäytöllä tarkoitetaan ensisijaisesti vaatteiden tai tekstiilien käyttöä uudelleen niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Uudelleenkäyttönä voidaan yleensä pitää myös tekstiilien käyttöä uusien tekstiilituotteiden osina, kuten käytettyjen vaatteiden, kankaiden tai vaikka vetoketjujen käyttöä uusien  tekstiilituotteiden materiaalina tai kangaskassien valmistusta käytetyistä verhokankaista.

On tärkeää pyrkiä löytämään kierrätysratkaisuja, mutta vielä merkittävämpää on edistää tekstiilien uudelleenkäyttöä. Tutkimusten ja selvitysten perusteella todella suuri osa poistotekstiileistä olisi uudelleen käytettävissä.

Miten paljon poistotekstiiliä syntyy Suomessa vuosittain? (Helena)

SYKEn, Turun amk:n ja Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n selvityksen mukaan vuonna 2019 poistotekstiiliä syntyi Suomessa kaikkiaan noin 86 miljoonaa kiloa, mistä valtaosa 73% (62 miljoonaa kiloa) oli vaatteita, kodintekstiilejä kotitalouksista ja julkiselta sektorilta (11,3 kg/henkilö). Loput poistotekstiilit syntyivät eri toimialojen yrityksistä. Kotitalouksista poistetuista vaatteista ja kodintekstiileistä noin 64% päätyi hyödynnettäväksi energiana. Kotimaassa uudelleenkäyttöön jäi noin 10 miljoonaa kiloa (14%) ja vientiin meni noin 15 miljoonaa kiloa (22%) tekstiilejä, jotka oli tarkoitettu uudelleenkäytettäviksi.

Miten kuluttaja tunnistaa, mikä on uudelleenkäyttöön kelpaavaa ja mikä on tekstiilijätettä?

Helppoa vastausta ei ole. Se mikä toiselle on käyttökelpoista, ei toiselle sitä ole. Pääsääntö on, että uudelleenkäyttöön kelpaava tekstiili on ehjä, puhdas ja käyttökelpoinen.

Mitä eroa on uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä?

Tämä on tärkeä kysymys, sillä tämä linkittyy siihen, miten lainsäädäntöä sovelletaan ja minkälaisia menettelyjä tarvitaan. Uudelleenkäyttöä on käytetyn tuotteen tai sen osan käyttäminen uudelleen sellaisenaan, eikä tuote ole vielä tässä vaiheessa jätettä. Kierrätys sen sijaan on jätteen käsittelytoimi, jossa vaatteen tai tekstiilin materiaali käytetään hyödyksi uuden tuotteen raaka-aineena käsittelemällä sitä esimerkiksi mekaanisesti tai kemiallisesti.

Kierrätetäänkö Suomessa tekstiilejä tällä hetkellä? Mitä poistotekstiilille tällä hetkellä tapahtuu?

Tekstiilijätettä kierrätetään toistaiseksi meillä ja muuallakin vähän. Suurin osa rikkinäisistä tai muutoin uudelleenkäyttökelvottomista tekstiileistämme menee tällä hetkellä sekajätteen joukkoon ja ne hyödynnetään energiana. Mekaanisella kierrätyksellä tekstiilijätteestä tehdään mm. pehmusteita ja eristeitä. Kemiallisesta kierrätyksestä on käynnissä kehityshankkeita, joissa tuotetaan tekstiilijätteestä kuitua ja lankaa uusien tekstiilien raaka-aineeksi. Hankkeilla tähdätään kaupalliseen toimintaan. Marraskuussa 2021 käynnistettiin Paimiossa poistotekstiilien jalostuksen pilot-laitos, joka lajittelee ja prosessoi kuluttajilta ja yrityksiltä kerättyä tekstiilijätettä uusien tekstiilien raaka-aineeksi. Laitoksen myötä tekstiilijätteen käsittely isossa mittakaavassa tulee mahdolliseksi.

Miten tekstiilejä kerätään uudelleenkäyttöä varten?

Tunnetuimpia toimijoita ovat hyväntekeväisyysjärjestöt. Näillä järjestöillä on hyvä keräysverkosto jo olemassa. On myös yksityisiä toimijoita, jotka keräävät jotain spesifiä materiaalia uudelleenkäyttöön. Muutamat vaateketjut ovat ryhtyneet vastaanottamaan kuluttajien poistotekstiilejä myymälöissään. Myös ne kunnalliset jätelaitokset, jotka poistotekstiiliä erilliskeräävät, esilajittelevat kerätyn materiaalin ja joukosta erotellaan vielä uudelleenkäyttöön kelpaavat tuotteet.

Velvoittaako lainsäädäntö keräämään tekstiilijätettä?

Uusi jätelaki velvoittaa kuntia järjestämään asumisessa syntyvälle tekstiilijätteelle alueellisen erilliskeräyksen vuodesta 2023 alkaen. Muiden toimijoiden on erilliskerättävä tekstiilijäte mahdollisuuksien mukaan.

Minkä yhden asian haluaisit sanoa kuluttajille poistotekstiileihin liittyen?

Osa kuluttajista potee vähän tuskaakin siitä, kun halua kierrättää olisi, mutta ratkaisua ei vielä ole tarjolla. Kannattaa olla malttavainen ja seurata julkista keskustelua, sillä muutos on tulossa. On myös hyvä muistaa, että jos keräysvaihtoehtoa ei vielä ole tekstiilit hyödynnetään energian tuotannossa.

Mikä on mielestänne paras keino vähentää tekstiilijätettä?

On todella tärkeää hankkia vaatteita harkiten ja vain tarpeeseen, hankkia kestäviä ja mielellään kierrätysmateriaalista valmistettuja tai ympäristömerkittyjä vaatteita, käyttää vaatteita pitkään ja hyödyntää vaatteiden korjauspalveluita. Ja tietysti toimittaa itselle käyttökelvottomat tekstiilit uudelleenkäyttöön, vaikka naapureille tai kavereille, ei sen tarvitse aina mennä järjestäytyneen keräyksen kautta.

Poistotekstiili pähkinänkuoressa

Poistotekstiili sisältää käytöstä poistettuja tekstiilejä eli tekstiilijätettä sekä mahdollisesti myös uudelleenkäyttöön kelpaavaa tekstiiliä.

Uudelleenkäyttö on käytetyn tekstiilin tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin se alun perin on suunniteltu. Uudelleenkäyttönä voidaan yleensä pitää myös käytettyjen tekstiilien käyttöä uusien tekstiilituotteiden materiaalina. Uudelleenkäyttöön kelpaava tekstiili on ehjä, puhdas ja käyttökelpoinen.

Tekstiilin kierrätys on mekaanista, kemiallista tai termistä käsittelyä uusien tuotteiden raaka-aineeksi.

Mekaaninen kierrätys on tekstiilin kudoksen rikkomista kuiduksi ja syntyneen kuidun käyttämistä erilaisten uusiokuitutuotteiden, kuten täytemateriaalien ja imeytystuotteiden, valmistukseen tai uudestaan tekstiilituotteisiin soveltuvan langan raaka-aineeksi.

Kemiallinen kierrätys on kuitujen raaka-aineen kierrättämistä uusien kuitujen raaka-aineeksi liuotuksen tai muiden kemiallisten prosessien kautta.

Terminen kierrätys on pääosin synteettisten kuitujen kierrätystä sulakehräyksen avulla takaisin kuiduiksi.

 

Kirjoittajat:

Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä ja erikoistutkija Helena Dahlbo

28.1 2022

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ekotekoja-blogi on maaseutumme yhdistysten, asukkaiden ja muiden toimijoiden oma foorumi, jossa paikallisesta näkökulmasta ja elämänmakuisesti kerrotaan kestävän kehityksen mukaisista teoista, kokemuksista ja ideoista.

Aiemmin julkaistut blogitekstit löytyvät täältä: https://www.varsinhyva.fi/arkisto/blogi/

Blogin tuottaa Leader Ravakan ja
Varsin hyvän EkoTeko-hanke.
Ota yhteyttä:
tiina.saaresranta@ravakka.fi, 044 7929005
ina.fagerlund@varsinhyva.fi, 041 3138804