Pages Navigation Menu

Rahoitusta ja neuvontaa maaseudun yrityksille ja yhteisöille!
Vaikuta maaseudun tulevaisuuteen ja vastaa kyselyyn TÄSTÄ

Categories Navigation Menu
Etusivu > Blogi > Pieni tietoisku kompostoinnista

Pieni tietoisku kompostoinnista

Aurinkoisena kesäkuun iltana Peltolan siirtolapuutarhaan saapui innokas joukko kuuntelemaan viimeisimpiä vinkkejä kompostoinnista. Osallistujia oli useamman kunnan alueelta ja mukaan mahtui myös pieniä tulevaisuuden kompostoijia. Illan aikana käytiin läpi kattava tietopaketti kompostoinnista ja uudesta jätehuoltolaista sekä tutustuttiin erilaisiin kompostori vaihtoehtoihin.

Vaikka et ehkä päässytkään tilaisuuteen mukaan niin ei hätää, tietoa on saatavilla runsain mitoin ja Lounais-Suomen Jätehuollosta on mahdollista saada myös kirjallista materiaalia kotiin. Alkuun pääset tutustumalla alle listattuun tiivistettyyn tietopakettiin/muistilistaan.

Kompostoinnin aloitus

Kun aloittaa kompostoinnin niin on tärkeää tietää mitä kompostiin kuuluu laittaa ja mitä ei. Kompostiin kuuluvat biojätteet kuten perunankuoret ja muut ruoantähteet. Suodatinpussit ja talouspaperi maatuvat myös, mutta missään tapauksessa sinne ei kuulu laittaa esimerkiksi pölypusseja tai tekstiilijätettä. Kostean biojätteen sekaan tulee sekoittaa kompostikuiviketta, joksi soveltuu vaikkapa oksasilppu tai puunkuori. Komposti tarvitsee toimiakseen happea. Oksasilppua apuna käyttämällä biomassa ei tiivisty, vaan pysyy täten sopivan ilmavana. Massaa kannattaa myös möyhentää aika-ajoin ja siihen oivaksi apuvälineeksi sopii esimerkiksi talikko.

Mistä tietää sitten, että kompostori toimii hyvin?

Kompostin työntekijä (Kuva pixabay)

Kun työtä tekevät madot, bakteerit, sienet ja sädesienet pääsevät toimimaan hyvin, on kompostorissa kosteaa ja lämmintä. Jatkuva biojätteen lisäys pitää kompostin pieneliöt toiminnassa ja kompostin lämpimänä. Ihannelämpötilan tulisi olla 40-70°C välillä. Mikäli kompostori alkaa haista voimakkaasti pahalta, niin sen toiminnassa on jotain vikaa, ja silloin kannattaa perehtyä tarkemmin mitä muutoksia se mahdollisesti vaatii? Syynä saattaa olla liiallinen kosteus ja biomassan tiiviys. Myöskään liian kuiva kompostori ei toimi ihanteellisesti. Ohjeeksi Solja Nurmi Lounais-Suomen Jätehuollosta neuvoi, että jos ottaa biomassaa käteen ja rutistaa ja aikaan saa muutaman tipan nestettä niin silloin kosteutta on sopivasti.

Hyvin toimivasta ja ylläpidetystä kompostorista saa 1-3 vuodessa multaa, jota pystyy hyödyntämään esimerkiksi kukkapenkeissä tai kasvimaassa kateaineena tai pintamultaan sekoitettuna. Käymäläjätteen kompostoinnissa tulee muistaa jälkikompostointi (min.2v), jotta haitalliset bakteerit kuolevat varmasti ennen mullan levitystä. Jos ei ole omaa kompostoria ja pihaa missä hyödyntää saatua multaa, niin biojätteen keräys on siltikin kannattavaa esimerkiksi taloyhtiöissä. Taloyhtiöistä kerätystä biomassasta valmistetaan esimerkiksi lannoitteita, biokaasua ja multaa viherrakentamiseen. Kerätään biomassaa sitten omaan kompostoriin ja sieltä siirretään multana kukkapenkkiin, tai jos biomassa kerätään keskitetysti ja muokataan lannoitteeksi niin molemmilla tavoilla biomassa palautuu luonnon kiertokulkuun ja vähentää sitä kautta keinotekoisten lannoitteiden tarvetta.

Taloudelliset näkökulmat

Kompostointi kannattaa siis myös taloudellisesti, jos lannoitteita ja multaa saa omasta kompostista. Roska-astian tyhjennysväliä voi myös pidentää, jos sinne ei laiteta biojätettä, tällöin jätemaksu pienenee ja kun jäteauton käyntikerrat vähentyvät myös niistä syntyvät päästöt pienenevät.

Huomioitavia seikkoja

Ohjeistuksiin kannattaa perehtyä hyvin, jotta välttyy haitoilta. Kompostoria ei tule sijoittaa kaivon tai vesialueen läheisyyteen ja hajuhaittojen välttämiseksi ilmastoinnin läheisyys ei myöskään ole hyvä paikka. Naapurin kanssa kannattaa myös keskustella sijoituspaikasta, ettei kompostori aiheuta haittaa naapurin pihalle. Riippuen mitä biomassaa kompostoi tulee kompostori valita sen mukaan, jotta välttyy esimerkiksi tuholaisten (rotat) vierailuilta.

         

Kompostityöpajassa esillä olleita Pikkuvihreän erilaisia kompostoreita. (Kuvat Ina Fagerlund)

 

Nämä vinkit mielessä kaikki siis innolla kompostoimaan, luonto kiittää 😊

 

Kompostityöpajassa mukana olivat:

* Leader Varsin Hyvä /EkoTeko https://www.varsinhyva.fi/ekoteko/

* Peltolan siirtolapuutarhayhdistys https://www.peltolanspy.fi/

* Lounais-Suomen Jätehuolto https://www.lsjh.fi/fi/

* Pikkuvihreä https://pikkuvihrea.fi/

* Lounais-Suomen puutarhayhdistys https://www.lounaissuomenpuutarhayhdistys.fi/

 

Tekstin lähde: Lounais-Suomen Jätehuolto https://www.lsjh.fi/fi/neuvonta/kompostointi/

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ekotekoja-blogi on maaseutumme yhdistysten, asukkaiden ja muiden toimijoiden oma foorumi, jossa paikallisesta näkökulmasta ja elämänmakuisesti kerrotaan kestävän kehityksen mukaisista teoista, kokemuksista ja ideoista.

Aiemmin julkaistut blogitekstit löytyvät täältä: https://www.varsinhyva.fi/arkisto/blogi/

Blogin tuottaa Leader Ravakan ja
Varsin hyvän EkoTeko-hanke.
Ota yhteyttä:
tiina.saaresranta@ravakka.fi, 044 7929005
ina.fagerlund@varsinhyva.fi, 041 3138804