Pages Navigation Menu

Rahoitusta ja neuvontaa maaseudun yrityksille ja yhteisöille!
Vastaa kyselyyn ja vaikuta maaseudun tulevaisuuteen

Etusivu > Blogi > Rääppeistä nousi aarre – Tummamäessä luonto, historia ja kulttuuri yhdistyvät ainutlaatuisesti!

Rääppeistä nousi aarre – Tummamäessä luonto, historia ja kulttuuri yhdistyvät ainutlaatuisesti!

Graniitinlouhinta on tärkeä osa Vehmaan historiaa. Louhinnan kulta-aikana toiminnassa oli 11 louhosta, joista punaista graniittia laivattiin yli valtamerten. Vehmaan Lahdingon kylän Tummamäessä louhos toimi vuosina 1931-1976. Kaivostoiminnan päätyttyä alue oli hylättynä 40 vuoden ajan, kunnes kyläyhdistys rakensi alueelle luontopolun, jonka avulla taitavasti nosti esiin Tummamäen luonto-, historia- ja kulttuuriarvot. 

Vuonna 2010 Lahdingon kyläyhdistys laati Leader Ravakan opastuksella kyläsuunnitelman. Suunnitelmaan kirjattiin tavoite rakentaa ”silta” menneen ajan ja nykypäivän välille Tummamäen louhimoalueella. Tämä silta konkretisoitui luontopolkuhankkeeksi, johon saatiin tukea Ravakan Kaik polu viä peril -hankkeesta.

– Ihmiset halusivat hyödyntää louhimon historiaa, mikä on ollut hyvin merkittävä asia Vehmaalla, saada louhimoalue hyötykäyttöön, kertoo Ritva Seppälä Lahdingon kyläyhdistys ry:stä.

– Aluksi siivottiin todella paljon, sinne oli kipattu hellaa, jääkaappia, yksi autonromukin löytyi. Lisäksi oli louhimoaikaista metalliromua, jotka kaikki vietiin pois, muistelee Seppälä.

Tummamäen luontopolku valmistui vuonna 2013. Kävijoitä polulla on vuosittain pari tuhatta. Pituudeltaan (1,6km) se on erityisen hyvin lapsiperheille sopiva.

Silta luontoon ja ympäristökasvatukseen

Polku rakennettiin hyvin vaihtelevaan maisemaan, joka kulkee kosteikkojen läpi pitkospuita pitkin, jatkuu kallioille, metsäpoluille ja ohi veden täyttämien louhosmonttujen. Polun varrelle on pystytetty opastuskylttejä, joissa kerrotaan mm. alueella kasvavasta maariankämmekästä ja valkolehdokista (rauhoitettu). Vuosittain uudet ekaluokkalaiset kiertävät polun ja mm. päiväkotiryhmät vierailevat täällä. Kyläyhdistys hankki polun varrelle roskikset ja kompostoivan vessan, joita ylläpidetään viikoittain.

”Halimänty” kilpikaarnamänty. Vähintään 150-vuotta vanhoissa männyissä on kilpikonnakuvioinen paksu kaarna eli kilpikaarna, joka suojaa puuta metsäpaloilta. Tämä mänty on n. 230 vuotta vanha. Sen ympärysmitta on 220cm (polun opastetaulusta).

Silta historiaan ja menneiden sukupolvien työhön

Alueen reunalla on korkea louhoksen ”rääpekivestä” (sivukivi) muodostunut harjanne. Rääpekivikasan päälle yhdistys rakensi maisematasanteen, josta näkyy koko Lahdingon kylä. Polun varrella näkyy paljon jälkiä louhostoiminnasta, mm. kompressorisuuli, työkalupaja ja ammushäkki, jotka kertovat menneiden sukupolvien työstä.

Monttu. Kivilouhoksilla monttuja on nimetty paikan luonteen, tekijöiden tai käyttäjien mukaan. Tummamäestä löytyy mm. pikkumonttu ja pyykkimonttu. (polun opastetaulusta)

Silta kulttuuriin ja yhdessäoloon

Tummamäessä on seitsemän louhosmonttuihin syntynyttä lampea, kahden isoimman lammen väliselle kannakselle kyläyhdistys rakensi esiintymislavan, jossa vuosittain elokuussa järjestetään Louhoskonsertti. Konsertit ovat olleet hyvin suosittuja. Niissä on esiintynyt lahdingolaisia taiteilijoita, ja esiintyjiä on tullut myös naapurikunnista.

– Idea tähän saatiin siitä, kun polun avajaisissa oli saksofonin soittoa kivellä lammen ääressä – se oli niin hienon kuuloista, kun soitto otti kaiun louhoksen kivistä ja seinistä, että päätimme rakentaa esiintymislavan!, kertoo Ritva Seppälä.

Mynämäen mieslaulajat esiintyy Louhoskonsertissa (kuva Lahdingon kyläyhdistys ry).

Polun rakentamiseen kului 1500 talkootyötuntia, mikä on iso ponnistus kylällä, jossa asukkaita on noin 250 henkilöä. Lahdingon kyläyhdistyksellä on vieläkin suuri ylläpitovastuu polusta ja sen ympäristöstä. Yhdistyksessä on kymmenisen aktiivista ihmistä, juuri eläkeiän ylittäneitä, nuoremmat eivät vielä ole innostuneet lähtemään vetovastuuseen, vaikka talkootöihin osallistuvatkin.

Miten kyläyhdistyksen aktiivit jaksavat tehdä näin paljon työtä yleisen hyvän vuoksi, mikä on tällaisen toiminnan innoittajana?

– Tämä porukka on kotiseutuhenkistä ja ylpeätä tästä. Meillä on tuo Suomen ainoa Kivityömuseo, Vehmaan kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä, mikä liittyy oleellisesti myös tähän. Useimmiten kun ryhmät tulevat tänne, he haluavat käydä sekä Kivityömuseossa, että luontopolulla – me koetaan, että tämä kokonaisuus on niin ainutlaatuinen. Se on semmoinen tunne, että tämän kylän pitää saada olla elävä, pohtii Seppälä.

– Me ollaan ihmisiä, jotka tykkäävät tämmösestä talkootyöstä. On myös meille itselle hyvä, että teemme jotain merkityksellistä. Meillä on hyvä porukka, joka tykkää kokoontua. On paljon itse järjestettyä elämänsisältöä kyläyhdistyksen toiminnassa yleensäkin. Välillä todetaan, että ollaan kyllä vähän hulluja, että otetaan vastuullemme vaikka louhoskonsertin järjestäminen, tai vaikka pari vuotta sitten kun paljon paikkoja meni rikki vandalistien toimesta – mutta on hienoa kun sitten kuitenkin saamme asiat onnistumaan!, iloitsee Ritva Seppälä.

Lahdingon kyläyhdistys on aikaansaapa ja tehnyt paljon kylän Kestävän kehityksen hyväksi. Yhdistys kunnosti pari vuotta sitten myös 1920-luvulla rakennetun alakoulun, josta tuli Lahdingon kylätalo. Taloa lämmitetään neljällä pönttöuunilla ja ilmalämpöpumpulla. Kylätalolla on runsasta viikoittaista toimintaa, sekä mm. yhdistyksen ylläpitämä paperinkeräyspiste.

– Yhteistyö kaikissa yhdistyksen projekteissa Vehmaan kunnan kanssa on ollut hyvää, kiittelee Seppälä.

Yhdistysten aktiivisuuden tuloksena on nyt nykyisten ja tulevien sukupolvien käytettävissä ”silta menneen ajan ja tulevan välillä”. Vehmaan kivityö elää edelleen Tummamäen luontopolun ainutlaatuisessa luonto- ja kulttuurimaisemassa, ja kiven työstämisen perinnetietoa vaalitaan lähistöllä sijaitsevassa Kivityömuseossa.

Tiina Saaresranta, EkoTeko-hanke
Leader Ravakka ja Varsin Hyvä

Haastattelun ja lisätietoja tätä blogia varten antoi Ritva Seppälä. Hän on Lahdingon kyläyhdistyksen entinen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen hallituksen jäsen. www.facebook.com/Lahdingon-kyläyhdistys-ry

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ekotekoja blogi on maaseutumme yhdistysten, asukkaiden ja muiden toimijoiden oma foorumi, jossa paikallisesta näkökulmasta ja elämänmakuisesti kerrotaan kestävän kehityksen mukaisista teoista, kokemuksista ja ideoista.

Blogin tuottaa EkoTeko-hanke (Leader Ravakka ja Varsin hyvä). Ota yhteyttä: tiina.saaresranta@varsinhyva.fi, 044 792 9005