Pages Navigation Menu

Rahoitusta ja neuvontaa maaseudun yrityksille ja yhteisöille!
Vaikuta maaseudun tulevaisuuteen ja vastaa kyselyyn TÄSTÄ

Categories Navigation Menu
Etusivu > Blogi > Sujuuko kestävä kehitys yhdistystoimijalta?

Sujuuko kestävä kehitys yhdistystoimijalta?

Kestävästä kehityksestä on puhuttu jo vuosikymmeniä, silti tämä käsite on usein jäänyt meille kaukaiseksi tai teoreettiseksi. Sen perimmäisen ajatuksen voi kuitenkin ajatella olevan yksinkertaisen – että emme kiihtyvällä luonnonvarojen kulutuksella ja muilla valinnoillamme riistäisi hyvän elämän mahdollisuuksia tulevilta sukupolvilta. Kestävä kehitys rakentuu kolmen eri painopistealueen ympärille: ekologisen; sosiaalisen ja kulttuurisen; sekä taloudellisen.

EkoTeko-hanke järjesti Laitilan Untamalassa tilaisuuden, johon osallistui yhdistysväkeä eri kunnista. Tilaisuuden aluksi osallistujat saivat laittaa paperille omia ajatuksiaan siitä, mitä on kestävä kehitys. Vastauksissa oli monta mielenkiintoista näkökulmaa, joissa omin sanoin tiivistyi kestävän kehityksen määritelmä, kuten: ”Isältä pojalle -ajattelu. Ei olla lyhytnäköisen voiton perässä, vaan ajatellaan jälkipolviakin. Maa on meillä vaan lainassa.”  Kestävää kehitystä onkin hyvä miettiä omista arjen lähtökohdista käsin, näin siihen pystyy konkreettisesti myös tarttumaan.

Maaseudun yhdistyksiä ei useinkaan mielletä kestävän kehityksen edelläkävijöinä, mutta tarkemmin ajatellen esimerkiksi kyläyhdistykset ovat juurikin kestävän elämän ankkureita. Niiden ylisukupolvinen toiminta välittää perinteitä ja kulttuurista jatkuvuutta. Yhdistykset tarjoavat vapaaehtoistyön voimin paljon maksuttomia palveluita koko kylälle. Monet yhdistysten tuottamista toiminnoista luovat sosiaalista turvaa ja yhteenkuuluvuutta.

Yhdistykset rakentavat ja ylläpitävät lukuisia luontopolkuja ja retkeilyreittejä ja mahdollistavat ympäristökasvatusta. Kuvassa näkymä Hierkonpolulta Pyhärannasta. Kuva: Leader Ravakka.

Mutta entä ekologinen kestävyys, onko tämä kylätoiminnan keskiössä?

– Ei olla yhdistyksenä erityisesti ajateltu, että tekisimme ympäristötyötä. Sitä ei välttämättä nähdä ekologisena. Luontosuhde on automaattista, luonnollista, siitä ei tehdä suurta numeroa, pohtii Kari Aalto Pyhämaan matkailuyhdistyksestä.

Se miten me suhtaudumme luontoon, miten sitä arvostamme vaikuttaa suuresti valintoihimme ja siihen miten kestävästi toimimme. Yhdistykset tekevät paljon konkreettista työtä, jolla on ympäristön tilaa parantava tai ympäristökasvatusta edistävä vaikutus. Yhdistykset mm. rakentavat ja ylläpitävät luontopolkuja, kosteikkoja ja perinnemaisemia. Pienenä esimerkkinä voi mainita joka keväiset tienvarsien siivoustalkoot,  joita järjestetään monissa kylissä.

– Meillä Pyhämaassa siivotaan noin 30km, se on jo perinne, ihmiset tietävät mikä tienpätkä kullekin kuuluu. Se on tosi hyvää ja pyyteetöntä työtä, ja samalla yhteisöllistä. Sen jälkeen grillataan makkaraa, juodaan kahvit ja yhdistykset maksaa tarjottavat. Maalla on totuttu tekemään itse asiat, kertoo Kari Aalto.

Pyhämaassa talkoillaan monin tavoin ympäristön ja hyvän elämän puolesta. Kuva: Erkki Railio.

Kyliltä löytyy asiantuntijuutta ja ahkeria tekijöitä. Yhdistykset tekevät paljon hyvää ja tärkeää työtä kestävän kehityksen puolesta, vaikka sitä ei aina tällä termillä sanoitetakaan. Näistä asioista voit lukea myös EkoTeko-hankkeen blogista (https://www.varsinhyva.fi/arkisto/blogi/), jossa jaetaan alueemme toimijoiden kokemuksia. Jo vakiintuneiden toimintojen lisäksi EkoTeko-hankkeen kautta voit myös oppia ja suunnitella uutta. Ota yhteyttä!

 

Tiina Saaresranta, EkoTeko – yhdistykset kestävän kehityksen kärkeen -hanke

Ekotekoja-blogi on maaseutumme yhdistysten, asukkaiden ja muiden toimijoiden oma foorumi, jossa paikallisesta näkökulmasta ja elämänmakuisesti kerrotaan kestävän kehityksen mukaisista teoista, kokemuksista ja ideoista.

Aiemmin julkaistut blogitekstit löytyvät täältä: https://www.varsinhyva.fi/arkisto/blogi/

Blogin tuottaa Leader Ravakan ja
Varsin hyvän EkoTeko-hanke.
Ota yhteyttä:
tiina.saaresranta@ravakka.fi, 044 7929005
ina.fagerlund@varsinhyva.fi, 041 3138804